AI Group lähetti meille testattavaksi 239 euron hintaisen Helix S 62C.2 2-tie erillissarjan. Setti todettiin kuuntelijoiden toimesta eheän kokonaisuutensa ansiosta testin parhaaksi tuotteeksi. Autohifikanava antaa Helixin sarjalle vahvan ostosuosituksen!
Kaikki testiin otetut sarjat olivat 6,5” kokoluokasta. Vertailutestin lopputulos määräytyi kuuntelusta annettujen arvosanojen perusteella. Kuuntelijoina toimivat Jani Ilola ja Mikko Laine, jotka molemmat kirjoittivat jokaisesta sarjasta omat kirjalliset arvionsa, sekä pisteyttivät sarjat. Jokaisesta kaiutinsarjasta kuvattiin myös Youtubeen unboksausvideo, linkki siihen löytyy tämän artikkelin lopusta.
Ennen kuuntelutestiä sarja sai tuttuun tapaan vähän aikaa reipashenkistä sisäänajoa. Kuunteluarviossa käytettyjen musiikkikappaleiden lista löytyy ohesta. Mikäli kuuntelutestissä on muutettu diskanttielementin tasoa sarjan jakosuotimesta, siitä on mainittu erikseen. Lähtökohtaisesti kuuntelut tehtiin diskantin asetuksella 0 dB. Vahvistintehoa oli käytössä noin 2 x 250W RMS (tai ehkä aavistus enemmänkin), eli varmasti riittävästi.
Vertailutestissä mukana olevat kaiutinsarjat:
- Silence Lab
- Quartorigo Overture
- PHD Audio CF 6.1 Kit
- Ground Zero GZRC 165/28-IV SQ
- Helix S 62C.2
- Phoenix Gold ZR65CS
- ESB Audio 2.6K2
Kuuntelussa käytetty musiikkimateriaali:
- Mikko Kuustonen: Abrakadabra
- Junior Wells: Sweet Sixteen
- Rammstein: Heirate Mich
- Bela Fleck & The Flecktones: Flight of the Cosmic Hippo
- Janita: Sävyjä
- Nils Löfgren: Keith Don’t Go
- Nightwish: Crimson Tide / Deep Blue Sea
Jani Ilolan kuunteluarvio
Kuustosella ilmenee heti, että nyt on herkkä sarja kyseessä, ääntä irtoaa vaivattomasti. Soundi on avara ja kirkas, mutta ilman diskantin suhua tai terävyyttä. Bassoakin tulee. Tykkään nyt kovasti. Erottelee hyvin. Tämä on hyvällä tavalla tosi tasainen soundiltaan.
Juniorilla edelleen päällimmäinen ajatus on soundin tasapainoisuus, mutta ilman tylsyyttä. Biisi rullaa hyvin. Soundi on hyvin hifimäinen. Toisto kaikkinensa ei ole ”wow” mutta tasaisen hyvä.
Rammsteinin kappaleella pellit ja haitsu ihastuttavat kirkkaudellaan ja erottelullaan. Varsin bassokaskin tuntuisi olevan, mutta hiukan kevyellä otteella. Äänenvoimakkuuden nosto ei mainittavasti vaikuta soundiin, paitsi että potkua tulee lisää. Hyvä, mutta ehkä hiukan turhankin kiltti soundi.
Bela Fleckillä voi käyttää edelleen sanoja hyvä, hifi ja kiltti. Soundi on dynaaminen, muttei ihan niin voimallinen kuin se voisi olla. Basso on erotteleva ja ulottuva, mutta hiukan lisää voimaa kaipaisi. Muuten ei kommentoitavaa.
Janitan biisillä ei voi muuta todeta, kuin että kaikki on jo sanottu.
Nilsillä on ekaa kertaa sekä ylä- että alapää läsnä sopivalla voimalla ja tilantuntu pääsee oikeuksiinsa. Mikään ei ärsytä, mutta tällä biisillä kaipaisi ehkä hiukan lisääkin eloa – mikäs se sana olikaan, kiltti? Dynaaminen soundi. Kuuntelee mielikseen.
Nightwishin esitykset setti silottaa aika siistiksi, joka toisaalta on ihan hyväkin juttu. Bändin tekemiset erottelevat kuitenkin kivasti ja potkuakin ilmenee. Kitaran soundi on nyt jopa hyvä. Ihan täysin ei tila herää oikeuksiinsa. Toisella biisillä tämä setti on tarkempi ja erottelevampi kuin GZ. Potkii kyllä ja Tarjankin ääni on selkeä ilman suurempaa suttua.
Kaiken kaikkiaan tämä sarja herätti ihastusta heti alusta lähtien ja on selkeästi yleisesti parhaiten toimiva tähänastisista suoraan paketista. Keskialue on luonnollinen, diskantti varsin selkeä ja erotteleva ja myös bassotoisto on mukavan napakka ja mouhea, joskaan se ei ihan pääse GZ:n tasolle voiman suhteen. Miinuksena täytyy mainita se, että setti silottelee hiukan kaikkea, mutta toisaalta tämä tekee ihan mistä tahansa materiaalista hyvin miellyttävää kuunnella. Eloisuutta on kuitenkin tarpeeksi, jottei tämä kiltteys aiheuta tylsistymistä. Vahva ostosuositus.
Arvosanaksi tälle 8,4.
Mikko Laineen kuunteluarvio
Kuustonen
Skarppi startti. Herkähkö sarja tuntuisi olevan. Bassoa löytyy tälläkin sarjalla. Yläpää on paremmin läsnä kuin GZ muttei aivan samaa särmää kuin PHD. Hyvällä tavalla neutraali. Erottelee taustalaulut hyvin.
Junior Wells
Kuivakka hifityylinen. Bassokitara erottelee hyvin ja auktoriteettiakin löytyy about GZ:n tyyliin. Vokaaleissa on läsnäoloa mutta voisi olla vielä parempi.
Rammstein
Mukavan rullaava ja kitaroissa on särmää ja voimaa. Kovemmalla potku paranee. Tälle bändille kuitenkin vähän kiltti.
Bela Fleck
Basso antaa ulottuvuutta tälläkin. Ehkä jopa enemmän kuin GZ. Erottelu on hyvää tasoa. Pelleissä luonnollisuutta mutta ei ihan vielä riitä. Keskivaiheen murahteluissa on voimaa.
Janita
Rullaavin komppi tähän mennessä. Keskialue jatkaa kliiniä linjaa. Todella neutraali yleisesti.
Nils
Aika samat fiilikset kuin GZ:lla mutta dynamiikka on vähän parempi. Kiltteys vie tässäkin parhaan terän. Alakielissä on auktoriteettia mutta ei pääse samaan livefiilikseen kuin PHD.
Crimson Tide
Tuntuipas alku laiskalta vaikka taajuuskaistaa löytyy joka suuntaan. Rasittamaton.
Sacrament of Wilderness
Tämänkin toivoisi rullaavan vielä paremmin. Erottelu kuitenkin hyvällä tasolla. Suurinpiirtein kaikki kunnossa mutta livemäisyyttä kaivataan lisää.
Testin neutraalein sarja positiivisessa mielessä. Rasittamaton ja hyvin erotteleva. Särmää ja vielä lisää musikaalisuutta soisi olevan.
Arvosanaksi annan 8,7.
Maahantuoja: AI Group Oy
Tuotteen omille sivuille: https://www.aigroup.fi/autohifi/KAIUTTIMETJATARVIKKEET/Kaiuttimet/Erillissarjat/65erillissarjat/helix-s-62c-2
Haluatko nähdä lisää materiaalia vertailutestiin liittyen, sekä kaikki tuottamamme videot hyvissä ajoin ennakkoon ja ilman Youtuben mainoksia? Liity Autohifikanavan Patreon-jäseneksi! Samalla tuet toimintaamme. https://www.patreon.com/autohifikanava
Helixin sarjan unboksausvideo Youtubessa: