Nyt se toimii taas – Aki Tittosen Toyota Corolla T-Sport ’04

Koska Akin Corollan kehitysvaiheita on läpikäyty lukuisia kertoja lehtijutuissa ja videoilla, niin tässä artikkelissa jätämme yksityiskohtiin paneutumisen vähemmälle, ja keskitymme lähinnä merkittävimpiin virstanpylväisiin auton ja kuskin matkalla. Toyotasta löytyy todella paljon rakentelumateriaalia myös sosiaalisen median puolelta. Youtubessa on humoristinen projektisarja nimellä ”Tittosen tallilla tapahtuu”. Luultavasti tämä onkin useimmille lukijoillemme jo tuttu, mutta mikäli ei ole, niin kannattaa tsekata (kirjoita sarjan nimi Youtuben hakuun, löytyy reilut 20 jaksoa).

Yhtä asiaa ei videoesittelyissä ole kuitenkaan kerrottu. Miten auto soi juuri nyt tällä hetkellä ja millainen asennus lopulta on valmiina? Nämä molemmat asiat selviävät tästä Autohifikanavan mega-artikkelista. Tervetuloa kyytiin.

Syksy 2019

Jotta voimme avata rakentajamme mielenmaisemaa, pitää palata vielä kertaalleen EMMA Finlandin finaalikilpailuihin syksylle 2018. Tuolloin Akin Corollassa oli viimeistä kertaa täydellinen DLS-laitteisto ja setti saatiin monien vastoinkäymisten jälkeen soimaan erinomaisen hyvin noin kuukautta ennen h-hetkeä eli Tampereen päätöskisoja. Sitten tapahtui jotain, mikä on luultavimmin tapahtunut joskus itse kullekin pidempään lajia harrastaneelle. Laitteistosta hajosi eräs keskeinen komponentti, joka synnytti ketjureaktion rikkoen lisää järjestelmän osia. Uusien kamojen vaihtaminen hyvin sisäänsoitettujen tilalle juuri ennen tärkeää kisaa ei ole hyvä idea, mutta tässä kohtaa se oli vain pakko tehdä. Lopputuloksena oli se mitä oli tällä erää otettavissa, eli Master 5000€ -luokan kolmossija.

”Istuin siinä finaalilauantaina Corollassa suosikkioluttani Crispiä maistellen, kun Saukonojan Jarkko ilmestyi viereen. Jarkko ehdotti sellaista diiliä, että mikäli jaksaisin rakentaa auton vielä kertaalleen kokonaan uusiksi, lähtisi AI Group mukaan projektiin sponsorin roolissa, jonka lisäksi Jarkko itse alkaisi mentoroimaan (lue: piiskaamaan) hommaa eteenpäin ja antaisi säätökokemuksensa käyttöön. No sitä sopimusta ei sen pidempään tarvinnut miettiä. Finaalien jälkeen seuraavana tiistaina aloitin hommat”, muistelee Aki.

Vielä ennen kuin Corolla saatiin haudattua tallin perukoille purettavaksi, piti talouteen hankkia käyttöauto jokapäiväisiä ajoja varten. ”Vähän johdattelin vaimoa ja sain hänet luulemaan että se on hänen oma idea, että hommataan erillinen käyttöauto. Todellisuudessa se oli jo valmiiksi AI:n kanssa sovittu homma, että Corolla uhrataan nyt lopullisesti hifiautoksi. Mutta hyvä että tilanne meni tällä tavalla näppärästi, enkä joutunut itse ehdottamaan uuden auton ostamista”, nauraa Aki.

Talvi ja kevät 2019

Perusidea laitteistosta ja sen asennuksista oli suoriltaan selvillä. Jarkon suunnalta tuli alustava ohjeistus ja Aki laittoi hihat heilumaan turkulaisessa autotallissa. ”Oikeastaan kaikki muu oli suunniteltua, paitsi se että tehdään näin paljon itse pintoja kuin nyt asennukseen tuli. Tässähän on esimerkiksi lattia- ja kattopaneelit tehty kokonaan omin pikku kätösin. Tietty kaikille asioille on kanssa aina perustelu, mä en edes itse tiedä kaikkien juttujen syitä, mutta onneksi Jarkko tietää. Hän on kuitenkin testannut vaikka mitä omassa Pösössään, ja tästä Corollasta haluttiinkin nyt tehdä niiden kokemusten pohjalta vielä hieman pidemmälle kehitetty kisakärry”, kertoo asentaja. Jonkin verran jätettiin varaa myös testaamiselle, esimerkiksi etupään kaiutinpaikat kuunneltiin ja mitattiin huolella ennen asennuksen viimeistelyä. Jokainen auto kun on akustiikaltaan erilainen, eli yksi asia joka toimii toisaalla, ei välttämättä toimikaan sitten tässä.

”Yksi Jarkon oivallus oli se, että auton keskikonsoli muotoillaan mahdollisimman matalaksi vaihdekepin alueelta. Tämän jälkeen midbassot nostetaan sellaiselle korkeudelle, että jos pölykuppiin laittaisi keskelle laserpointterin, se osoittaisi toisen puolen elementtiin, ilman että väliin jää mitään auton rakenteita. Eli midit riittävän korkealle, muttei kuitenkaan liian, tämä oli se mistä lähdettiin liikkeelle”, paljastaa Aki pienen suostuttelun jälkeen yhtä asennuskohtaa.

Yksi asia joka vähän mutkisti kuviota, oli massiivisen paneelimäärän verhoilu ja sen mukanaan tuoma ohjaamon akustiikan muutos. Hifix Lahdessa toteutti aikalailla koko verhoilusavotan. Kun koko hoito kasattiin takaisin autoon, oli pehmeän materiaalin määrän vuoksi soundi aikalailla erilainen kuin alkutilanteessa – eikä todellakaan toivottuun suuntaan. ”Kisakausi kuitenkin painoi päälle, joten asian annettiin tässä kohtaa vielä olla näin”, kertoo Aki. Corolla käväisi myös puolivalmiina Helsingin Messukeskuksessa kevään 2019 American Car Show -näyttelyssä, jossa EMMA Finlandilla oli oma reilunkokoinen osastonsa.

Kesä ja syksy 2019

Kausi 2019 starttasi mainiosti, kun Corolla kellotti tauluun suhteellisen kovat kuuntelupisteet ja pokkasi osakilpailuvoiton. Meno ei kuitenkaan jatkunut samanlaisena, vaan pikkuhiljaa vastustajatkin saivat settinsä tikkiin ja Akin sijoitus valui alemmas ja alemmas. Autossa oli selkeitä ongelmakohtia, joihin päätettiin paneutua vasta Suomen kisakauden päätyttyä. Keväällä pidettävät EM-skabat olivat se päätähtäin, ja sinne olisi melkein puoli vuotta aikaa tehdä loppuviilaukset. No niiden kisojen kanssa kävi kulkutaudin vuoksi miten kävi, mutta tässä vaiheessa mistään koronasta ei ollut vielä tietoakaan…

EMMA Finlandin finaalikilpailu miteltiin samassa paikassa Tampereella kuin vuotta aikaisemminkin. Odotukset sijoituksen suhteen olivat lähinnä EM-paikan saamisessa. Akin luokassa eli Master Unlimitedissa kisasi joukko toinen toistaan kovempia konkareita, ja lopulta oli tyytyminen neljänteen sijaan. Luokan voiton pokkasi Laineen Mikko Volvollaan. Monta asiaa voi turkulainen kestää, mutta porilaiselle häviäminen on raskas paikka. Tästäkin kuitenkin noustiin, ja talli kutsui jälleen hyvin pian kauden päätöstapahtuman jälkeen.

Talvi 2019 – 2020

Corollan katto oli rakennettu jo aikaisemmin uuteen uskoon, mutta nyt sinne haluttiin lisätä kovaa pintaa, joka toivottavasti vähän laskisi ohjaamoon massiivisen verhoilun johdosta syntynyttä ”studioefektiä”. Soundi oli todella kaiuton, ja siis nimenomaan huonolla tavalla. Siitä puuttui sellainen luonnollinen tilantuntu, joka tuo ääneen ilmavuutta.

Toinen iso rakennusratkaisu oli etupenkkien edessä olevan jalkatilan rei’ittäminen. Lattiaan siis tehtiin kummallekin puolelle läpi asti aukot, joiden tarkoitus oli lisätä bassoalueen erottelua ja herkkyyttä. On oleellista että aukot sijaitsevat mahdollisimman ”toisessa päässä” autoa kuin itse subbarielementti. Saukonojan Jarkko oli käyttänyt vastaavaa temppua jo vuosia aikaisemmin omassa Peugeot 206:ssaan, joka menestyi hyvin EM-kilpailuissa.

Alkukevät 2020

Vielä alkuvuodesta 2020 tehtiin hartiavoimin hommia kevään EM-mittelöitä silmälläpitäen. Aki siirsi auton ennen lumien tuloa Ylivieskaan AI Groupin tiloihin, jotta säätöguru Jarkon olisi mahdollista päästä viilaamaan settiä aina kun siltä tuntuu. Corollan majaillessa poronhoitoalueella, tuli välillä tarvetta muuttaa myös joitain asennuskohtia, kun uusia ideoita syntyi. Lähinnä kyse oli pienehköistä asioista, mutta mitään ei haluttu jättää sattuman varaan eikä yhtään korttia jättää kääntämättä. Tämä tarkoitti sitä että pieni autohifistimme hyppäsi junaan ja matkusti paikanpäälle suorittamaan hommat.

Jossain kohtaa sitten alkoi koronauutisointi ja vähän tämän jälkeen tuli tieto, että kaikki massatapahtuvat perutaan. Niin myös Itävallan EM-kisat. Eli ne mihin Aki oli painanut hommia hullunlailla 1,5 vuotta. Ei auta, tässä kohtaa projekti otti pienen aikalisän, sillä motivaatio autohifiä kohtaan oli ymmärrettävästi hieman tiessään. Tittosen pariskunta myi myös Turussa sijainneen omakotitalonsa, joka tarkoitti sitä, että Corolla jäi hetkellisesti ilman kunnollista rakentelutallia.

Kesä 2020

Kotimainen EMMA:n kisakausi saatiin kuitenkin startattua heti juhannuksen jälkeen. Ekojen skabojen pelipaikkana toimi Oulu, joten Aki matkasi jälleen junalla Joulupukin naapuriin Ylivieskaan ja otti siellä säilytyksessä olleen Corollan ajoon. Auton piti olla säätöjen suhteen täysin siinä iskussa missä olisi lähdetty mittelemään EM-tittelistä. Jotain kuitenkin sattui – ei oteta tässä kantaa mitä ja kenen toimesta, koska se on vähän epäselvää – ja setin säädöt olivat menneet totaalisesti sekaisin. Aki itse ei asiaa huomannut, ja auto pisteytettiin oikeasti aivan järkyttävän kuuloisena. Pisteet olivat kuuntelun osalta 231, ja autoa heti tuon tapahtuman jälkeen kuunnelleena ihmettelen miten ne olivat niinkin korkeat. Vahinkoja sattuu, ja seuraaviin kisoihin setti saatiin soimaan jo vähän paremmin. Edelleen siitä huolimatta se talven aikana hiottu ”EM-vire” loisti poissaolollaan. Syitä alettiin selvittää ja korkeanpaikanleirit tulivat Akille taas kerran tutuiksi.

Vielä ennen finaalia fiilis oli vähän kaksijakoinen. Eräs merkittävä ongelmakohta oli paikallistettu ja korjattu, mutta olisiko setti siltikään vielä riittävän hyvä?

Kysyttäessä Akilta että jos nyt aloittaisit projektin alusta, niin mitä tekisit toisin, on vastaus että ihan kaiken (tästä vinkki Jarkolle, toim. huom. Laita mies hommiin!). Ja tarkennuksena vielä, että asennuksiin itsessään auton omistajakin on tyytyväinen, mutta hommat voisi aina suorittaa huolellisemminkin. Etenkin viimeistelyn osalta, sillä monia kohteita on pitänyt hinkata niin moneen kertaan ja irrotella laitteita sun muuta, niin viimeistelypuoli on kärsinyt. Lisäksi kuulemma tekisi vielä mieli testailla autossa uusia AI Sonicin kaiutinelementtejä…

Syksy 2020 ja nykyhetki

EMMA:n finaalikilpailut saatiin järjestettyä vallitsevasta pandemiasta huolimatta Kalajoella, jonne Aki matkasi jälleen kerran junalla. Auto napattiin alle Ylivieskasta ja sieltä suunnattiin keula kohti pelipaikkaa. Aivan mestaruuteen saakka Corolla ei tälläkään kertaa riittänyt, mutta kotiin tuomisena oli kuitenkin komeasti kakkospytty jälleen äärimmäisen kovatasoisesta Master Unlimited -luokasta. Voiton nappasi Ekolan Teemu, jonka Bemari on esittelyssä tässä samassa numerossa.

Tällä hetkellä Aki on hankkinut uuden talon ja tallin Turun nurkalta Liedosta, joten Corollaa päästään jälleen virittelemään kunnolla alkavalle kaudelle. Siis jos sellainen ikinä tulee, elämme kuitenkin toivossa että korona jossain kohtaa helpottaa. Toyotan tie 2019 syksystä tähän hetkeen on ollut kaikkea muuta kuin suora ja kuopaton. Olen päässyt seuraamaan auton rakentelua vierestä, ja on sitä jokunen kerta tullut matkan varrella kuunneltuakin. Vasta nyt setin soundi on oikeasti hyvällä mallilla ja vertailukelpoinen siihen mitä kauden 2018 laitteisto oli ennen ”täystuhoa”. Erittäin suurella mielenkiinnolla tulen seuraamaan miten auto menestyy EM-areenalla, kunhan ne suuren maailman kisat saadaan taas joskus järjestettyä.

Kuunteluarvio

Olen kuunnellut Akin Corollaa viimeksi vähän ennen joulua 2020, ja tämä arvio on kirjoitettu tuon kuuntelun pohjalta. Tätä ennen olen kuunnellut autoa useita kertoja, joten voinkin vertailla viimeisimpiä asetuksia aikaisempiin. Kuuntelumateriaalina toimivat Tidalista löytyneet versiot omista tutuista testikappaleistani.

Kerron alkuun vähän laitteiston aikaisemmista ongelmista. Massiivisen pehmeällä materiaalilla verhoillun paneelimäärän ahtaminen autoon muutti ohjaamon akustiikan todella ”erikoiseksi”. Tämän huomaa helposti kun vain puhuu ääneen ohjaamossa istuessaan. Äänestä puuttuu lähes tyystin kaikki normaali kaiku, joka on varsin oleellinen osa toimivaa soundimaailmaa. Tätä asiaa on pyritty korjaamaan matkan varrella, mutta mielestäni työsarkaa riittää edelleen. Tilanne on nyt kuitenkin merkittävästi parempi kuin esimerkiksi ennen kattopaneelin uudelleenrakentamista.

Toinen ongelma on ollut osittain äskeisestä, osittain pielessä olleista säädöistä johtuva äänen pienuus. Soundi on ollut pitkään erittäin ohut ja kasassa. Tämän lisäksi kun säätöpuoli on ollut rempallaan ja esimerkiksi stereokuva miten sattuu, on lopputulos ollut ajoittain jopa vähän vaikeasti kuunneltava. Kun tietää että laitteisto on itsessään hyvinkin korkealuokkainen ja asennus tehty pohjien suhteen laadukkaasti, on turhauttavaa miettiä miksi setti kuitenkin alisuorittaa ja oikein rajustikin vielä… Mutta nämä kokemukset siis väliltä kesä 2019 – kesä 2020.

En tarkalleen tiedä mitä laitteiston kanssa on tehty juuri ennen 2020 EMMA Finlandin finaaleja, mutta muutos aikaisempaan on aivan järjetön. On jotenkin epäuskottava olo, kun muistaa miten pielessä se ääni vielä jokin aika sitten oli. Toisaalta ihmetystä aiheuttaa se, että miksi asiat nyt yhtäkkiä loksahtavat paikoilleen. Mutta joka tapauksessa hyvä että loksahtavat…

Sitten tämän hetken arvioon: Soundin dynaamisuus on lähes parasta mitä olen autohifissä koskaan kuullut, ääni on hyvällä tavalla vähän raaka ja tarkkuus on mykistävä. Tilaa voisi olla vieläkin paremmin, eli syyttävä sormi osoittaa sinne akustiikan suuntaan. Mutta muuten setti toimii lähes joka alueella kiitettävällä tasolla.

Kuuntelimme autoa samaan aikaan Laineen Mikon kanssa, ja hän mainitsi keskialueen pienistä ongelmista, eli sillä sektorilla voisi olla vielä viilattavaa säädöissäkin. Olen aikalailla samaa mieltä tästä, keskari voisi tosiaankin olla erottelevampi ja ääneltään läsnäolevampi. Mutta muuten ei taajuusbalanssiinkaan liittyen oikein tule mieleen valitettavaa. Jopa subbari toimii hyvin, mutta tämähän ei olekaan varsinaisesti perinteinen ”varapyöräasennus”, vaan elementtiä on kallistettu jopa ihan kohtalaisestikin takaviistoon. Bassoalueen isku ja dynaamisuus ovat etenkin kovemmalla kuunneltaessa todella suupielet hymyyn vetävää luokkaa. Midbasso ja subbari toimivat myöskin ensimmäisen kerran oikeasti yksiin.

Diskanttipää on varsin runsas, sanoisin että omaan makuuni jopa korostunut. Se ei silti ala rasittamaa ja ymmärrän kyllä kilpailukäyttöä ajatellen pointin miksi diskanttia tulee hieman enemmän kuin ehkä pelkästään ”nautiskelukuunteluun” säädetyssä setissä. Tämä lisää aika hyvin tarkkuutta. Ja sitä tarkkuutta tosiaankin piisaa! Ääni on nyt kerrankin täysin ”oikea-aikainen” ja viiveet ja vaiheet tuntuvat osuvan nappiin.

Vielä kun olisi paremmat penkit (toim. huom. kuten Volvoissa), niin tätä kuuntelisi mielikseen vaikka miten pitkään. 🙂 Ps. Ota Tittosen talli seurantaan Youtubessa. Sinne suunnalle on kesän aikana tulossa vielä enemmänkin kuunteluarvioita autosta usean kovanluokan kultakorvan toimesta.