Laatusoundia vakiopaikoilta! Esittelyssä: Mikko Dillmannin Toyota Prius Phev Hybrid ’18

Mikko Dillmann voitti edellissyksynä Toyota Priuksellaan EMMA Finlandin Master OEM -luokan Suomenmestaruuden 255 kuuntelupisteellä. Voitto oli sikälikin merkittävä, nimittäin luokassa oli nykystandardeilla suurehko osallistujamäärä, peräti seitsemän kisaajaa. Otetaanpas aikamatka puolentoista vuoden taakse ja tsekataan millaisella setillä monen kokeneen kisaajan päänahat vietiin!

Teksti: Janne Soilakari – Kuvat: Mikko Dillmann

Omaa autohifiyritystään Style N’ Soundia pyörittävä Mikko ei ole äänentoistoasioissa mikään eilisen teeren poika. Upeiden maisemien keskellä Lemillä asuva mies on todellinen pitkän linjan audiofiili. Kaveri kertoo rakennelleensa jo teini-ikäisenä kotikaiuttimia ja jopa vahvistimia ja aktiivisuotimia mm. edesmenneen Hifi-Lehden ohjeiden mukaan. Tätä kautta on saatu hyvä pohja esimerkiksi jakosuotimien toiminnasta ja kaiutinelementtien vaihekäyttäytymisestä, sekä monesta muusta perusasiasta.

Ensikosketus autohifiin tapahtui 90-luvun alussa, kun Mikko asensi Pioneerin boosterin naapurin autoon. Tästä asennuksesta ei jäänyt muistoksi juuri muuta kuin pihalle purkautuneet toimintasavut ja suuri into oppia lisää. Varsinainen harrastaminen sai alkunsa vuosina 95 – 96, ja tätä kesti yhtäjaksoisesti noin kymmenisen vuotta. Sen jälkeen Mikko piti viiden vuoden tauon, joka päättyi tämän vuosikymmenen alussa. ”Rakentelin välissä autoja vähän muutenkin, mutta jälkikasvun ilmaannuttua aika ja rahat olivat tiukemmalla, joten palasin takaisin autohifiin, joka on vähän edullisempaa ja vähemmän aikaa vievää hommaa kuin tekniikan virittely”, kertoo mies.

Mikko on siitä poikkeuksellinen hifisti, että häneltä löytyy molemmista korvista kuulolaitteet armeijassa syntyneen kuulovaurion seurauksena. Kaverin kertoman mukaan nämä rajoittavat harrastamista kuitenkin yllättävänkin vähän. Ainoastaan kisasäätöjä tehdessä asiat on hyvä varmistaa aina toisen kuuntelijan kanssa, sillä kuulolaitteet kompressoivat keskialueen toistoa jonkin verran. Muuten äänentoistoharrastus onnistuu kuten keneltä tahansa, joka on erittäin hieno asia.

Mikon omien sanojen mukaan auton valintaan vaikutti hifipotentiaalin lisäksi myös pieniruokaisuus. Mies kommentoikin, että eihän tämä mihinkään kulje, mutta ei se juuri mitään kulutakaan. Myös ulkonäkö on mukavan erilainen.

Laaja-alaista harrastamista

”Vuonna 2014 lähdin mukaan EMMA Finlandin toimintaan ja olin hetken aikaa yhdistyksen puheenjohtajanakin. Ihan ensimmäisessä kilpailulaitteistossani minulla oli kaiutinpuolella jo nykyisin maahantuomiani Hybrid Audion elementtejä, eli niiden kanssa on sikäli pitkä historia. Ensimmäisen suomenmestaruuden saavutin juurikin Hybrid Audion kaiuttimilla kaudella 2016. Noin muuten oma äänentoistofilosofiani nojaa hyvin pitkälti ihan fysiikan lakeihin. Äänen toistaminen autossa on hyvin mielenkiintoinen haaste, etenkin tilan puolesta. Olen testannut hyvin paljon erilaisten asennusten vaikutusta soundiin. Tällä hetkellä takana on lonkalta heitettynä 50 – 60 äänentoistorakenneltua autoa. Oppia on tullut haettua myös alan kirjallisuudesta sekä muilta harrastajilta. Hyvä kirja luettavaksi on muuten Loudspeaker desing cookbook, suosittelen”, kertoo Mikko itse omasta taustastaan.

Priuksen ohjaamo on vähintäänkin yhtä futuristisen näköinen kuin ulkoasukin. Tämä kuva on kaudelta 2019, sillä keskikonsolista löytyy vielä Mosconin prosessorin ohjain.

Prius tuli taloon

Mikko hankki nykyisen kulkupelinsä, eli Toyota Prius Phev Hybridin joulukuussa 2018. ”Auto oli minulle hankintahetkellä jo valmiiksi todella tuttu. Olin töissä Toyota-liikkeessä ja tämä kyseinen yksilö oli meidän vanha esittelyauto. Kävin jopa samaisen yksilön kanssa kisaamassa jo elokuussa 2018, silloin toki auton vakiolaitteiston kanssa. Kuuntelupisteitä irtosi noin 198, siis ilman että laitteistoon oli tehty tehtaan jäljiltä muuta kuin uudet säädöt. Tämä antoi hyvin osviittaa auton potentiaalista juuri OEM-luokan kisaamiseen. Tärkeä kriteeri ostopäätöksessä olikin Priuksen soveltuvuus EMMA-kisaamiseen, koska siinä on hirmuisen hyvät vakiopaikat kaiuttimille”, kertoo Mikko.

Ensimmäinen varsinainen itse asennettu kisasetti oli autossa paikoillaan jo keväällä 2019. Selvää oli että kisaluokkana toimisi Master OEM, ja ohjelmalähteenä käytetään auton alkuperäistä soitinta sekä erillisen äänikortin kautta prosessorivahvistimeen kytkettävää iPhonea. Muuten setti on päivittynyt eri komponenttien osalta lukuisia kertoja. Mikon oman maahantuonnin piiriin kuuluvat Hybrid Audion lisäksi Zapco, ARC Audio ja ESB Audio, joten omien edustusten valikoimista on testailtu useita eri malleja. ”Ihan ekassa setissä elektroniikkaosastolta löytyi Mosconia ja diskanttipuolelta Gladenia, joita myös asentelen paljon. Myös yhtä Pioneerin aktiivisubbaria testasin useammankin kisan verran. Sen jälkeen olen pyrkinyt käyttämään oman katalogin tuotteita, koska auto toimii yritykselleni myös tietynlaisena käyntikorttina”, kertoo mies.

Kausi 2019 oli hieman rikkonainen, vaikka Mikko ehti käväistä kisaamassa yhden skaban myös Ruotsin puolella. Siltä reissulta oli kotiin tuomisena kuulemma yllättävän hyvät kuuntelupisteet. Finaalit jäivät kuitenkin väliin ja katse siirrettiinkin jo seuraavalle vuodelle.

Kun itse maahantuo hifiä, niin on varaa testailla. Tässä yksi autosta löytynyt subbariratkaisu.

Voitokas kausi 2020

Kausi 2020 päättyi siis Mikon Priuksen voitonjuhliin. Tuona kautena Master OEM pullisteli lukuisia kovia nimiä, oli Kinnusen Pekkaa, Santikon Villeä, Niirasen Tonya, Juolan Josea, Mustosen Mikoa ja niin edespäin. Jokainen kyseisen luokan kisaaja lisäksi asensi työkseen autohifiä tai vaihtoehtoisesti maahantoi sitä, joten sanomattakin on selvää että vastus ei ollut mitään heittopussiosastoa. Mikko saalisti Priuksellaan kuuntelusta 255 pistettä, joka on OEM-setille aivan mainio tulos. Voitto irtosi kahden kuuntelupisteen erolla toiseksi tulleeseen AI Groupin omistajaan Pekka Kinnuseen nähden, joten tiukkaa vääntöä oli.

Mutta millaisella kokoonpanolla mestaruus sitten irtosi. Kun tarkastellaan signaaliketjua alusta alkaen, niin iPhonelta informaatio kulkee IKKO Zerda äänikortille, joka muuttaa puhelimen Lightning-lähdön optiseksi DSP-vahvistimelle. Koko settiä ohjasi finaaleissa Zapco ADSP-Z8 IV-8 8 ja nykyisin sen tilalle vaihdettu ARC Audio PS8-50, joka siis sisältää yksissä kuorissa vahvistimen ja signaaliprosessorin. Pääkaiutinpuolella oli sääntöjen sallimissa rajoissa hieman modifioiduilla paikoilla sijainneet Hybrid Audio L2 SE laajakaistat, jotka toistivat kaiken 400 hertsistä ylöspäin. Ovista löytyi vakiopaikoilta sinne modatut Hybrid Audio L8 SE midbassot, jotka toistivat 420 hertsistä alaspäin. Myös tavaratilaan oli asennettu koteloitu subbari, mutta se ei ollut kilpailukuunteluissa käytössä, koska midbassoilla päästiin EMMA-levyn kanssa riittävän matalalle. ”Etuovet toistivat jopa 30 hertsiin saakka, niin että siellä oli joku vielä kotonakin”, toteaa asentaja itse.

Setti on kokonaisuutena siis äärimmäisen yksinkertainen, ja salaisuus piileekin juuri siinä. Sekä tietysti laadukkaissa komponenteissa ja oikein toteutetuissa säädöissä. Josta päästäänkin aasinsillalla seuraavaan aiheeseen, eli siihen mistä Mikko alan piireissä erityisesti tunnetaan.

Parituumaiset laajurit asennettuna kojelaudan kulmiin, kuvat ulkopuolelta ja sisältä.

Säädöissä sen salaisuus

Mikko tunnetaan todella kovantason säätöasiantuntijana, joten näin lopuksi on pakko vielä udella millaisia metodeja mies käytti omaa kisasettiään säätäessään.

”Jaahas, no nytpä tulikin helppo kysymys. Tähän ei todellakaan ole mitään yksinkertaista vastausta olemassa. Yleensä aloitan siitä että mittaan raakavasteet ilman mitään suotoja. Katson mihin mikäkin elementti pystyy toistamaan, ja sen mukaan alan hahmotella jakotaajuuksia. Ja tietysti molemmilla puolilla sama homma erikseen. Priuksessa kokeilin läpi kaikki jakotaajuudet 150 hertsin ja yhden kilohertsin väliltä. 420 – 435 Hz haarukka tuntuisi toimivan näillä käytössä olevilla elementeillä parhaiten. Ensin siis pelkästään mittaamalla koitetaan päästä kartalle, ja sitten kuuntelemalla todennetaan että homma myös toimii käytännössä. Eipä siinä sen ihmeempää. Molempien puolien taajuusvasteet pitää olla mahdollisimman samanlaiset ja niiden pitää summautua halutulla tavalla”, kertoo Mikko.

Myös viivesäädöissä pohjatyö tehdään mittaamalla ja loput sitten kuuntelemalla. Mies kertoo olevansa säätöhommissa vähän erakkoluonne, ja haluaa tehdä asiat omalla tavallaan ilman apukorvia. Toki kuunteluapuakin käytetään, mutta yleensä vasta sitten lopullisen aikaansaannoksen arviointiin. ”Toki on hyvä kuunnella aina välillä itse jonkun toisen settiä, ettei pääse liikaa tottumaan siihen omaansa ja tule kuuroksi virheille. Soundin sävyn hakemisessa en halua apua, mutta teknisen puolen kohdalla eli paikkojen hakemisessa on aina välillä hyvä olla useampi korvapari paikalla”, summaa Mikko vielä loppuun.

  • Kuski
  • Nimi: Mikko Dillmann
  • Ikä: 43 vuotta
  • Paikkakunta: Lemi
  • Ammatti: Yrittäjä
  • Muut harrastukset: Hifi ja kaikki mikä liittyy moottoroituihin kulkupeleihin
  • Paras musiikkialbumi: Omat kokoelmani ja Arttu Wiskari
  • Suosikkielokuva tai sarja: Autohifikanavan sisältö Youtubesta

  • Kulkine
  • Merkki: Toyota
  • Malli: Prius Phev
  • Vuosimalli: 2018
  • Moottori: 1.8-litrainen bensakone + ladattava sähkövispilä
  • Tuningit: Ei ole koska ei tarvitse
  • Alusta: Sama kuin tehtaalta tullessa
  • Vanteet ja renkaat: Samat kuin tehtaalta tullessa

  • Hifit
  • Ohjelmalähde: Auton alkuperäinen soitin + iPhone
  • Äänikortti: IKKO Zerda muuttaa puhelimen Lightning-lähdön optiseksi prossulle
  • Prossuvahvistin: ARC Audio PS8-50 (finaaleissa Zapco ADSP-Z8 IV-8 8)
  • Laajakaistat: Hybrid Audio L2 SE, ajetaan 400 Hz ylöspäin
  • Midbassot: Hybrid Audio L8 SE, ajetaan alhaalta 420 Hz asti
  • Subwooferi: Hybrid Audio L8 SW (2020 finaaleissa ei ollut lainkaan subbaria käytössä)
  • Kaiutinkaapelit: Kimber 8 PC
  • Virtakaapelit: 35 mm2 kuparikaapelia
  • Virtajärjestelmä: Auton alkuperäinen

Asennuskuvia:

Hybrid Audion kahden tuuman kokoisten laajakaistojen asennus kojelaudan vakiopaikoille alkoi suuntainosien jyrsinnällä MDF-levystä.
Suuntaimet ja itse elementit tultaisiin kiinnittämään orkkisritilöiden taakse alapuolelta.
Mikon mukaan kojelaudan sisällä on oikeinkin hyvin tilaa kaiuttimille. Mitään kotelointia niille ei ole tehty, vaan elementit hengittävät vapaasti kojiksen sisään. Akustisen oikosulun mahdollisuus on kuitenkin eliminoitu. Vaimennustakin on lisätty maltilla, lähinnä heijastuksien tappamiseksi.
Suuntaimen sovittelua elementin kanssa. Tästä kuvasta selviää jo asennuksen rakenne. Master OEM mahdollistaa pienet modifioinnit, joten asennus on täysin kilpailuluokan mukainen.
Elementin asennussuuntain valmiina ennen pintamateriaalia.
Asennuspaikka verhoiltuna ja elementin suojatangot paikoilleen asennettuna.
Hybrid Audio L8 SE elementtien asennus oviin lähti Mikon mukaan liikkeelle tupakanpoltolla. Ovissa oli liian pieni paikka halutun kokoiselle kaiuttimelle, ja auto oli käytännössä katsoen uusi ja siinä oli vielä takuu voimassa. Tupakkatauon päätyttyä Mikko kertoi kuitenkin tarttuneensa sahaan ja suurentaneensa reiät tarvittavan kokoisiksi. Tämän jälkeen merkittävin asia midbassojen toiminnassa onkin ovien vaimennus, joka toteutettiin Gladenin matoilla.
Oven vakioreikä on 7” elementille, ja nykyisin ovista löytyy 8,8” kokoiset elementit, jotka mahtuvat syvyyssuunnassakin juuri ja juuri niin että lasi pystyy vielä liikkumaan. Elementin takaa löytyy kolmion malliin taiteltua CLD-mattoa, jolla rikotaan ovesta takaisinpäin lähteviä heijastuksia.